BLOGJarmo Partanen: Energiaviraston valvontamalliin merkittäviä muutoksia

11.11.2021 | Blogi, Sähköverkko

Keväällä Sähkömarkkinalakiin hyväksyttyjen muutosten pohjalta Energiavirasto on päivittänyt verkkoliiketoiminnan valvonnan periaatteita. Vaikutuksiltaan keskeisimmät muutokset liittyvät vuosia 2022 ja 2023 koskeviin verkkokomponenttien yksikköhintoihin, kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävän nk. WACC-prosentin määritysmenetelmiin sekä sähkönjakelujärjestelmän kehittämisen pohjana toimivien verkkojen kehittämissuunnitelmien laadintaan ja sisältöön.

Yksikköhintojen ja WACC-prosentin määritysperiaatteiden päivitykset ovat teknisiä muutoksia, joiden vaikutukset verkkoyhtiöille lähivuosina sallittavaan liikevaihtoon ovat erittäin merkittäviä. Yksikköhintojen alenemat ovat seurausta verkkoyhtiöiden ja palveluntuottajien tehostuneesta toiminnasta.

Suuri periaatteellinen muutos liittyy sähkönjakeluverkkojen kehittämissuunnitelmien sisältöön ja laadintaperiaatteisiin. Toimitusvarmuuden reunaehdoiksi asetettujen 6 h/36 h maksimaalisten häiriöaikojen saavuttamisen rinnalla kehittämissuunnitelmissa on tarkasteltava ja perusteltava monia muita asiakokonaisuuksia. Kehittämissuunnitelmissa on ensin määritettävä erilaisilla alueilla vaadittavat toimitusvarmuuden tavoiterajat vuosille 2028, 2036 ja sen jälkeiseen aikaan. Tavoiterajojen määrityksen jälkeen kehittämissuunnitelmissa tulee esittää toimintamallit (investoinnit ja operatiivinen toiminta) niiden saavuttamiseksi kokonaistaloudellisesti.

Mitkä ovat hyväksyttävät sähkön käytön toimintavarmuustasot erilaisilla alueilla?

Verkkoyhtiöille asetettu vaatimus kehittämissuunnitelmissa esitettyjen toimintamallien perustumisesta laaja-alaiseen analyysiin (ennusteisiin) toimintaympäristön muutoksista on relevantti, mutta samalla myös haastava. Sähkön rooli osana kestävää kehitystä kasvaa voimallisesti. Sähköistyvä liikenne, sähköistyvä energiatehokas kiinteistöjen lämmitys fossiilisten polttoaineiden poistuessa ja puun polton muuttuessa vähitellen ’kielteiseksi’ tapahtumaksi ja digitaalinen etätyötä tekevä yhteiskunta asettavat uudenlaisia vaatimuksia sähkön toimitusvarmuudelle erilaisilla alueilla. Sähkömarkkinalaki määrittelee vuodelle 2036 6 h/36 h maksimaaliset keskeytysajat, mutta entistä useammassa tapauksessa ne ovat liian pitkiä sähkönkäyttäjien ja yhteiskunnan näkökulmasta. Verkkoyhtiöiden onkin määritettävä strateginen ennuste toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista mm. sähkön toimitusvarmuustasoihin.

Kuinka toimitusvarmuustasot saavutetaan kustannustehokkaasti?

Toimintaympäristön strategisen analyysin/ennusteen tulokset toimivat lähtökohtana kysymykselle, millaisilla toimenpiteillä ja toiminnoilla saavutetaan strategisen ennusteen tavoitteet ja reunaehdot halutussa aikataulussa. Perinteisten verkkoinvestointien rinnalla energiavarastot, sähkön käytön joustot, paikallinen tuotanto ja operatiivinen toiminta ovat työkaluja elinkaarikustannuksiltaan parhaiden ratkaisujen määrittämisessä. Investoinneista, operatiivisista kustannuksista ja keskeytyskustannuksista muodostuvien elinkaarikustannusten rinnalla on syytä tarkastella mm. teknologiaan ja maankäyttöön liittyviä kestävyyskysymyksiä.

 

Jarmo Partanen
Professori emeritus Jarmo Partanen